Karkun pääkirkko vuodelta 1913

Sastamalan keskiaikainen kivikirkko oli "huojunut ja heilunut" 1800-luvulla siinä määrin, että uuden kirkon paikkaa etsittiin melkein 100 vuotta. Kapteeni Alfons Ekholm ratkaisi riidan ja lahjoitti tontin Äijäristä, Riippilänjärven rannalta , omistamansa Kosken kartanon länsipuolelta. Pohjoispuolella järven takana loisti aamuauringossa Järventaka. Se oli ollut Karkun pappien omistuksessa toista sataa vuotta, Wegeliuksilla samoin toistasataa vuotta. Professori Hjalmar Hjeltin koti "Rumeli" ja tornihuvila "Linnais" olivat naapureina.
Siihen tehtiin kivestä uusklassisen kirkkotaiteen helmi - Karkun kirkko.

Karkun kirkko vuodelta 1913

Arkkitehti Oiva Kallion upein työ. Ulkoa kiven karu - sisältä ihana, pienen seurakunnan todellinen kotikirkko.

Karkun krusifiksi pääkirkossa

Meurmannien suvun lahjoittama krusifiksi alttaripöydän yläpuolella - urkujen alla. Veistoksen on tehnyt Ateneumin veistonopettaja, Itävaltalaissyntyinen Johann Friedl.

Lasten

Tästä ja tässä kirkko iloitsee!

Munsterhjelmin pronssatut enkelimallit

Enkeli vasemmalla

Iloinen enkeli

Karkun kirkon enkeli-kipsimallit

Tämä dokumentti on Kansallisgallerian kirjastossa | Finnish National Gallery Library

Enkeli oikealla

Surullinen enkeli

John Hjalmar Munsterhjelmin sunnittelemat enkelit suojelevat kirkkoa ja kirkkokansaa ulko-oven molemmin puolin iloiten ja huolehtien.

Kirkon arkkitehti Oiva Kallio tilasi ne taiteilijalta. Alkuperäiset mallit ovat nykyään Emil Cedercreutz-museossa Harjavallassa.

Kirkon tynnyriholvaus ja kattoikkunat

Tynnyrimäinen kaariholvaus ja ikkunat katossa tuovat kirkkoon valoa, tilaa ja upean akustiikan. Kuva on otettu ylhäältä takaparvelta. Se on hyvä suurkuoron paikka.

Karkun urut vuodelta 1913

Kangasalan urkutehtaan 10-äänikertaiset urut vuodelta 1913. Dispositio ja ensikonsertti kirkon vihkijäisissä olivat Oskari Merikannon käsissä. Tällainen romanttinen 8-jalkaisten pillien pehmeä sointi on jo harvinaista kuultavaa Suomessa. Suoniemi sai vastaavat 12-äänikertaiset urut jo 1903. Se oli silloin Karkun kappeli. (itsenäinen vuodesta 1908)