Harsun arkisto

Juho Jaakob kirjoitti käsin nuotillisen virsikirjan, joka noudattaa vanhan virsikirjan 1701 kaavaa. Se sisältää myös ruotsinkieliset viitteet ja eri messuvaihtoehtoja. Juho Jaakob oli hankkinut myös taloon nuotillisen kokeiluvirsikirjan vuodelta 1867.

Tässä hänen vauhdikas nimmarinsa viimeisenä elinvuotenaan 1894 erään Harsun arkiston "Ajateltavia asioita"-kirjasen kannesta. Juho kuoli hevosen potkaisuun.

Arkistomme sisältää kirjoitetun osan, joka on Turun maakunta-arkistossa, painotuote-osan, joka on Harsulla ja kirjaston.

Suomalaiset joululehdet ovat nyt näyttävästi esillä

Katso tästä suoraan Upin joululehti-albumi. , joka on Harsun kirjaston alasivusto.

Asiakirjoja

Juho Jaakob toimi 1860-luvulta alkaen pankki-säästökassan hoitajana ja Karkun Säästöpankin hoitajana ja hallituksen jäsenenä (1886-1894) ja seurakunnan esimiehenä. Arkisto sisältää näitä asiakirjoja. Hän oli myös tuomiokunnan kirjurina ja monen kaupan ja perunkirjan vahvistajana tai kirjurina. Näitä kopioita on säilynyt iso nivaska.

Solenius-nimmari

Sanoma- ja aikakauslehtiä

Juho Jaakob Solenius tilasi lähes kaiken hengellisen lehdistön, mitä 1800-luvun puolivälistä alkaen oli mahdollista. Hän hankki Lähetysseuran ja monen muun yhteisön vuosikertomuksia ja erillisiä julkaisuja. Sanomalehdistö oli Harsulla sekä suomen- että ruotsinkielistä.

Oppikirjat ja hengellinen kirjallisuus

Harsun ullakolta on löytynyt mm. Juho Jaakobin oma ruotsinkielinen Aapiskirja, hengellisiä kokeiluvirsikirjoja, laulukirjoja ja -nuotteja sekä oppikirjoja 1800-luvulta alkaen. Kirjoja on myös tullut lainaksi ja lahjaksi naapureilta.

Historiallinen kirjasto

Harsun yli 700 vanhan kirjan innoittamana Upi on kerännyt lisää materiaalia seuraaviin pääryhmiin: kotiseutukirjat, historiakirjat, musiikkikirjat, kaunokirjallisuus ja oppikirjat. Lisäksi on ryhmitetty muutama "kotikirjasto"-luettelo.

Joulun Sana 1951 sisälsi K.E.Rinnettä ja Frans Hannulaa

Joulun Sana 1951 sisälsi sekä Karkun kirkkoherra K.E.Rinteen joulusaarnan, että tämän Frans Hannulan suosikkilaulun. Hänen voimakas herätysliikkeensä sai aikaan useita rukoushuoneita Lätiseen Suomeen, yhden Karkun Palvialaan.

Vanha Harsunväen kirjeenvaihto ja siihen verrattava materiaali

Kaikenlaiset kuitit, kortit, kirjeet, kutsut ja leikkeleet sisältävät mainion kuvauksen Harsulaisten vuorovaikutuksesta keskenään, suvun sekä muun yhteisön kanssa.
Tästä materiaalista osa on Turun Maakunta-arkistossa ja osa täällä Harsulla. Kirjoitetun arkiston sisältö on lähes kokonaan tutkimatta. Harsun oman väen osalta materiaalia on ryhmitelty, mutta kodin ulkopuolinen osapuoli on vielä pahasti hajallaan. Yleisvaikutelma vuorovaikutuksen tasosta, tyylistä ja sisällöstä toki on olemassa. Harsu oli kestikievari, täällä tehtiin maakauppaa ja kaikki viisi tytärtä ja äiti olivat lottia. Kaikkiaan kuusi lasta luki ylioppilaaksi. Yhdestä tuli eläinlääketieteen tohtori ja se, joka ei lukenut ylioppilaaksi (Jaakko), suoritti maamieskoulun huippuarvosanoilla.