Kirkkovaelluksen esittelysivu

Tänä vuonna (2014) tulee vaellusreittimme osaksi Pyhän Olavin uutta reittiä. Kesän mittaan tehdään pilottivaelluksia ja informaatiota saat sekä tältä sivustolta että Pyhän Olavin vaellus-sivustoilta.

Lue jaksojen esittely tästä

Kirkkovaellus Sastamalan sydänmailta Porin rantahietikoille.



Kirkkovelluksen sydänaskelet

Kokemäenjoki kutsuu jatkamaan vuonna 2005 aloitettua Sastamalan kirkkovaellusta Vammalasta meren rantaaan asti. Vaeltajat voivat valita osuuksia ja palveluja koko Kokemäenjoen pituudelta aina Porin Reposaareen viimeiseen nipukkaan. Matkaa voi taittaa junalla, autolla, pyörällä, veneellä tai jalan.


Jakso 1 (noin 20 km)

Matka alkaa Karkun Harsulta. Harsu on entinen kestikievari ja majatalo. Nyt siellä toimii matkailijoiden palvelupisteinä vanha leivintupapakari ja opastusmökki, joka on saanut nimekseen Hyvän Paimenen majatalo. Harsun rakennukset ovat toimivan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Matkan voi siis suunnitella junayhteyksien varaan.

Jaksolla yksi on neljä varsinaista kirkkoa ja lisäksi muita pysähdyspaikkoja mm. yksi leirikirkkoalue. Kirkot ovat Karkun pääkirkko, Sastamalan keskiaikainen kirkko, Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikainen kirkko ja Tyrvään pääkirkko Vammaskosken sillankorvassa.

Tämä jakso 1 on opastettu vaellusmerkeillä ja Hyvän Paimenen majatalosta saa ohjekirjan ja kartan vaeltamisen avuksi. Reitti kulkee vanhoja kyläteitä ja polkuja hyväksi käyttäen. Vain vajaa neljännes matkasta suosittaa asfalttipohjaista reittiä. Koko jakson pituus on noin 20 km ja siihen on syytä varata 6-8 tuntia aikaa.


Jakso 2 (noin 30 km)

Vammalasta jatkamme matkaa Huittista kohti vanhoja kyläraitteja. Liekovesi kierretään etelä- tai pohjoispuolelta. Eteläinen reitti takaa rauhaisan maalaismaiseman Kiikan kirkolle asti. Sen matkan loppuosalle osuu runoilija Kaarlo Sarkian museomökki runopolkuineen. Sarkianäyttämön kohdalla ylitetään Kokemäenjoki vanhaa rautasiltaa käyttäen.
Pohjoinen reitti on hieman nopeampi ja vie suoraan Kiikan kirkolle. Tällä tiellä on kuljettava Hämeenkyröön vievää Vammalan ohitustietä. Matkalla nähdään mm. Ritala, seitsemän riihen talo, ja Ruotsilan kartano. Kiikan puukirkko sijaitseen arvoisessaan kyläraittimaisemassa.

Kiikassa on kaksikin yöpymiseen ja ruokailuun sopivaa maatilamatkailuyritysta. Ala-Hannula ja Koukku. Molemmat sijaitsevat Kirkolta Kiikoisiin päin.

Matka jatkuu kohti Keikyän kirkkoa joen eteläpuolista reittiä käyttäen. Se on vanhoja kyläteitä noudattava asfalttijakso. Tie kulkee huutokauppakamarin ohi muinaisen Ulvin kylä-alueen halki. Ulvissa kerrotaan olleen tuon seutukunnan ensimmäinen ”munkkien kirkko”. Paikka näkyy vaellusreitille. Siellä on mm. vanha ristilähde sekä pappila-nimiset tilat. Kokemäenjoen sekä ylä- että alajuoksultaan luonnontilainen Kilpikoski on vain pienen poikkeaman päässä Teukkulan kohdalla.

Keskiaikainen ruoskamäki on myös merkittynä aivan vaellustien varressa. Vähän ennen Keikyän puukirkolle saapumista kuljetaan Hossan kohdala ikivanhan kyläraitin ja pihapiirin kautta.
Matkalla näkyvä Keikyän upea riippusilta on oikotie Peevolasta Pehulaan. Pehula on Äetsän kunnan keskustaajama joen toisella puolella.

Keikyän kirkolta matka jatkuu edellen vanhaa tietä kohti Ripovuorta ja Räätikäsvuoren turvalinnakalliota. Paras maisema koko tällä jaksolla avautuu Ripovuorelta uhkeaan Kokemäenjoenmutkaan Karhiniemen kylälle. Siellä oli 1200-luvulla Huittisten ensimmäinen kirkko. Tarkkasilmäinen huomaa kirkonpaikan ja muistokatajat vuorelta asti.

Matkalla Ripovuorelta Huittisten keskiaikaiselle kirkolle näkee huittislaista talonpoikaiskulttuuria ja rautakautisia kalmistomäkiä. Ilta-auringossa taiteilija Lauri Leppäsen nimmarin voi bongata erään talon seinämuurauksessa. Tässä vaiheessa kannattaa arvioda ottaako yöpaikan Huittisten kirkonliepeiltä vai jatkaako vielä matkaa Lauhan kylän mutkaan asti, jokivarteen, jossa vain joki puhuu uunnuttavaa lauluaan.

Jakso 3 (noin 30 km)

Huittisista Kokemäelle on matkaa vanhaa hiekkatietä pellon, suon, joen ja Puurijärven-Isosuon kansallispuiston tuoksussa. Tämä jakso on luontokirkkoa koko matka. Kaunista ja puhuttelevaa. Ei tiheitä kyliä, ei asfalttia, ei kiireen iskemää elämää. Vain vaihteleva luonto, tie ja sinä valitsemassasi seurassa.

Lauhan kylän suistomaalta noustaan pikkuhiljaa Ronkansuon sivuitse hiekkakankaiselle harjumaalle, josta vaelletaan Ylistaron tietä Kupparikalliontien kautta reitin vanhimpaan ja tunnetuimpaan pyhiinvaelluskohteeseen. Pyhän Henrinkin saarnahuone on ainoa kirkkopaikka ennen Kokemäkeä, Tulkkilan kaupunginosan kupeessa, joen penkereellä. Paikka puhukoon puolestaan.

Ennen kuin kohtaat Kustaa III:n kirkon keskellä taajamaa, astu yli joen ja tunnustele sydämesi henkäyksiä, kuuletko Pyhän Marian sakariston vuossataista kieltä. Kierrä vanha huone ja sen hautausmaa. Onko siinä matkasi kaunein muistolehto.

Kokemäen keskusta-alueella on erillinen kulttuurireitti karttoineen. Tutustu siihen. Kokemäen kirkko hallinnoi koko seutua sen keskellä, korkeimmalla mäellä.

Kokemäellä on useita majoitusmahdollisuuksia. Jos olet vaeltanut jo suunnitelmasi viimeisen osuuden, etsi Peipohjan asema ja tarkista aikataulut junaan.

Jakso 4 (noin 35 km)

Kokemäeltä Harjavallan ja Nakkilan kautta Ulvilaan on hyvä jatkaa matkaa joen pohjoispuolta, sen törmää pitkin Harjavaltaan. Se on kaunein reitti. Mutta kävelijän kannattaa harkita myös eteläpuolta kukevaa maantietä, sillä sen varrella on taiteilija Emil Cedercreutzin museo upeine nähtävyyksineen ja palveluineen. Historiallisen Kokemäen kartanon alueen näkee yhtä hyvin kummaltakin puolelta kuljettaessa. Cedercreutzin museolle voi toki palata Harjavallan keskustasta ”takaisin” Kokemäen suuntaan 4-5 km.

Harjavallan voimalaitoksen alapuoliset kalliot ovat mannerlaattojen liikkeiden aikaan olleet nykyisen Madagaskarin seutuvilla! Kannattaa ainakin katsoa tuohon kummalliseen kanjoniin. Siitä sitten siltaa pitkin Harjavallan kulttuurikeskusten kautta kirkoille. Aivan oikein! Kaksi kirkkoa rintarinnan. Vanha puinen ristikirkko ja uusi tiilinen kalakirkko. Se vanhakin on nyt, onneksemme, päätetty säilyttää.

Satalinnan sairaalan ja joen maastossa on luontomatkailijoita ajatellen kehitetty lumoava ”Paratiisipolku”. Siellä saattaa vierähtää tunti jos toinenkin.

Seuraava kirkko ei ole kaukana ja pitäjänkin löydät helposti. Se on siinä Nakkilan kirkon vaiheilla. Nakkilaan matkataan paratiisipolun tunnelmissa. Mutta voit myös kävellä vanhaa maantietä Harjavallasta Tuiskun, Pirkkalan ja Hermun kylien läpi.

Itse Nakkilaan saat astella vapaana kohisevan Arantilankosken yli. Siinä on ympärillä monenmoista nähtävää, tuulimyllyä ja museota. Mutta jos kirkolle mielit niin eessäpäin se torni kohoaa majesteetillisena yli maiseman. Se on ainoa yhden miehen lahjoituskirkko koko matkallamme. Eikä lahjoittaja itse sitä koskaan nähnyt.

Kokemäenjoesta ei ole ylitse menemispaikkaa Nakkilasta lähdettäessä ennen Ulvilaa, joten on parasta palata Arantilankoskelle ja jatkaa matkaa pohjoista reittiä pitkin kohti Ravannia ja muinaista Liikistöä. Siellä on sekä Ulvilan että Porin kaupunkien synnyinsanat luettu. Liikistön muinaismuistoalueella on kirkko ilman seiniä! Vain suuri risti peruskivien ja muinaisen hautuumaan keskellä. Puhuttelevaa. Liekö tuokin ristipelto - sanankylvön viskuupaikka!

Eikä Ulvilan ”harmaalle” kirkolle ole pitkä matka. Siitä vaan jokivartta ylös ja liikenneympyrästä ulos. Siinä - keskellä maalaismaista peltomaisemaa se seisoo - niin kuin sadat vuodet meitä ennen. Aarteinensa. Sisällä kirkon pyhät - ja ulkoseinällä mahtavan kauppiaan rahat 1300-luvulta. Löysivätkö koskaan toisiansa. Löydä sinä matkalainen molemmat.




Jakso 5 (noin 40 km)

Ulvilasta kulkiessa ei kannattaisi lähteä ilman venettä, mutta kun kävellen on tultu niin tullaan sitten kävelyratoja Porin keskelle, raudasta valetulle tornille! Ei sitten ainakaan pala, sanovat porilaiset. Uhkea pyhättö Porin toisella mäellä. Toisella on karhulinna, teatteri ja museo. Niiden alapuolella virtaa meidän jokemme. Nyt jo melkein ”Mississippi”. Kainalossaan sillä on hiekkalinna jos toinenkin. Kirjurinluoto on kuitenkin kuuluisin.

Siitä suuntaamme kohti Pihlavaa ja Meren kirkkoa ennen Reposaarta. Siellä voimme vaeltaa jo vieraan maan mullissa - jos hautuumaan kautta kuljemme. Sen multa on tuotu kaukaisista maista. Niistä merten takaisista, joista sana joskus tänne tuotiin. Niinpä suositamme ennen viimeistä kirkonovea, että huuhtelet - kulkija hyvä - otsasi suolaisen meren suurten kivien hiekalla ja vedellä. Kuin sinetiksi otsallesi - aarteeksi aivoillesi. Hengeksi sielusi pyhän.
Ja viimeisenä merimiesten kirkko. Katso siellä Segerstrålen upeat kattomaalaukset ja alttaripöydän liinan kuvat. Siinä on kulkijalle kyllin.

Urpo ja Maiju Vuorenoja

Maantiekartta 1950-luvulta kirkkovaellusreitille

Tämä vanhaa maantiekartta on Satakunnan matkailukirjasta 1950-luvulta. Kelpaa vielä meillekin. Vain joki puuttuu!

Harjavallan Paratiisipolun karttaohjetaulu

Harjavallan Paratiisipolku on hieno elämys ja varsinaisella kirkkovaellusreitillä ennen Liikistöä ja Ulvilaa.

Siinä Nakkilan kirkon vaiheilla kannattaa pysähtyä

Siinä "Nakkilan kirkon vaiheilla" kannattaa pysähtyä. Voi tapahtua mitä vaan!

Karhiniemen kirkonmuistokivi

Karhiniemen muinaisen kirkon muistokivi Huittisissa

Ronkansuon ihmeellinen lintutorni

Ronkansuon huikea lintutorni Kokemäenjoen mutkassa. Todellinen lintuparatiisi.

Ulvilan Pyhän Olavin kirkko

Ulvilan Pyhän Olavin kirkko on upea sisältä ja ulkoa!

Pyhän Olavin pyhäinkuvaveistos

Ulvilan Pyhän Olavin veistos on vuodelta 1430. Se on loistavaksi konservoitu.