Kirkkovaelluksen kirkot Sastamalassa

Vammalan seutu on ainutlaatuista maaseutua luonnonkauniin ja monipuolisen maisemansa ansiosta. Se on tuonut tänne sivistyksen ja kulttuurin ja se taas kirkot. Pirunvuoren kolmiomittaustornista näki vielä 1980-luvulla seitsemän kirkkoa.

Vesilahdesta ja Tottijärveltäpäin tulijoilla on kaksi kirkkoa

Moottoripyöräilijät ja polkupyöräilijät tulevat Karkkuun Helsingin suunnasta Vesilahden ja Tottijärven kirkkojen kautta. Heidän tiensä tulee luontevasti suoraan järvireittiä Kuloveden ja Rautaveden maisemiin muinaisen "Vanhan Akaantien" suunnassa.

Neljä kirkkoa 16 kilometrin matkalla

Karkun vanhasta keskustasta, siis Harsun pihalta, lähdettäessä Vammalan kaupungin nykyiseen keskustaan on kuljettava 3 km Karkun kirkolle. (Riippiläntie 366).
Siitä eteenpäin 6 km - ja ollaan jo Sastamalan keskiaikaisella kivikirkolla. (Sastamalan kirkkotie 119).
Sieltä Pyhän Olavin kirkolle (Vanhankirkontie) Kallialan kylään on 4 km ja tästä näkyykin jo Tyrvään upea paritorninen tiilikirkko.

Sastamalan vanhat kirkkotiet

Kokemäenjoen yläjuoksulle muodostui hyvin varhain suuri kirkollinen keskus. Sastamalan nimeä käytettiin jo 1300-luvun alkupuolella. Yhtä varhain kuin Kokemäkeä. Näiden kahden kirkollisen keskuksen pääkirkot pyhitettiin Neitsyt Marialle.
Sastamalan alue ulotti valtavan alueen Kokemäenjoen pohjoispuolella rannikolta alkaen itään ja pohjoiseen. Veneillä kuljettiin niin kaukaa kuin se suinkin oli mahdollista. Ja kun vettä ei ollut, kuljettiin maataipaleita kävellen. Jopa seitsemän vuorokautta yhteen suuntaan saattoi olla kirkkotien pituus. Kastettavia tuotiin Karkun kirkolle ainakin Karviasta asti. Vainajia Merikarvialta jne. Toisaalta taas Karkun pappi kävi kappeleissa ja taloissa kastamassa ja vihkimässä.

Karkun kirkko vuodelta 1913

Karkun kirkko on vuodelta 1913

Kirkkoveneitä oli kylillä ja isoissa taloissa

Pitkillä vesitaipaleilla oli omat kirkkoveneensä. Maataipaleet kuljettiin tiettyjä reittejä. Esim. Lavian suunnasta Hyynilän kankaalla oli oma lepokivi kirkkomatkalaisia varten. Siinä saappaita kuivailtiin ja syötiin eväitä. Kulovedellä oli jo joka kylässä omat veneensä ja isoimmilla taloilla, kuten Kauniaisissa, Maurilla ja Kuljussa omat, hyväkulkuiset veneet. Suoniemeltä saatettiin tulla yhteisellä - yli 50 hengen - veneellä. Nyt se on jo rapistunut ja hävinnyt.
Tavallisena kirkkopyhänä tuli kaikkiaan kymmenittäin veneitä. Sakari Topelius innostui tästä näystä niin että ylisti seudun ylivertaisuutta näin :
"Järven toisella puolella näkyvät Pirunvuoren kesyttömät ääriviivat kappale pakanallista uhmaa keskellä kristillistä idylliä. Muutoin tienoo ei ole autio: järvillä kimaltelevat monet purjeet ja sunnuntaisin katselijalle tarjoutuu eloisa näky kun kirkolle soutavat suuret kirkkoveneet, joissa on kahdeksasta aina neljääntoista airoparia ja jopa 50 henkilöä, ja jotka on ulkopuolelta sivelty raaoilla munilla, jotta ne kilpasoudussa kulkisivat liukkaammin."

Sastamalan kirkon itäpääty näkyy vaelluksen lähtölaiturille yli 10 km päähän

Sastamalan vanha kirkko

Sastamalan ja Pyhän Olavin kirkkojen historiaa

Nykyisen Sastamalan kaupungin alueella olevista seurakunnista Karkku on vanhin. Se syntyi Suur-Sastamalan keskuskirkoksi jo 1200-luvun alkupuolella. Sastamalan katsotaan hallinnoineen koko Ylä-Satakuntaa. Karkku ja Kokemäki olivat keskuskirkkoja ja ne vihittiin Neitsyt Marian kirkoiksi, ja rakennettiin turvallisesti Kokemäenjoen vesistön saariin. Varhaisimmat todisteet kirkollisesta toiminnasta ovat erilliset kirkolliset (Suomessa tehdyt) messunuotit 900-luvulta alkaen. Pyhäinkuvat, hautakivet ja uhrirahat 1300-luvulta alkaen. Karkun hautakivi on vuodelta 1304 ja kasteallas samalta ajalta. Papistoa Karkusta tunnetaan 1300-luvun puolivälistä asti.
Tyrvään vanha kirkko (Pyhän Olavin kirkko) oli Karkun kappeli. Vuonna 1520 se sai ensimmäisen kirkkoherransa ja varmuudella itsenäistyi omaksi seurakunnaksi. Kirkontilit (1469-1524) eivät sitä vielä kerro, eivätkä kivikirkon rakentamistakaan.
Tyrvään ja Karkun kivikirkkojen rakentamis-ajankohdista on erilaisia tulkintoja. Professori Piilosen mukaan Tyrvään Pyhän Olavin kivikirkon paikka vihittiin piispa Särkilahden aikana (1499) ja kirkko valmistui Laurin päivänä 1516.
Kirkkojen sijainti, ulkonäkö ja ominaispiirteet kertovat vielä nytkin niiden historiallisesta merkityksestä. Vesiteiden yhteydessä ollessaan ne palvelivat hyvin laajaa aluetta ja erityisesti niiden ympärille syntyneitä seurakuntia: Karkkua ja Tyrväätä.

Karkun alueen - nykyisen kappeliseurakunnan - Sastamalan keskiaikaisen kirkon perusteellinen tutkimus, entisöiminen ja uudelleen vihkiminen suoritettiin 1960-luvulla . Sen uusittu puulattia mätäni kuitenkin nopeasti ja korvaattiin nykyisellä maalattialla. Vanha puinen kellotapuli vuodelta 1772. Karkun nykyinen seurakuntakirkko valmistui 1913. Sastamalan kirkko hautausmaineen saanut toimia Karkun seurakunnan kesäkirkkona ja nykyään erityisesti konserttikirkkona.-

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko sai olla 1700-luvun asussaan Suomen kaunein keskiaikainen kirkko kauneimmalla mahdollisella paikalla vuoteen 1997. Silloin se tuhopoltettiin. Uutteran talkoohengen avulla Pyhä Olavi nousi uudelleen tuhkasta ja vihittiin seurakunnan käyttöön vuonna 2003.

Sastamalan kirkon tapulimiljöö

Sastamalan kirkon tapuli

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Kallialassa

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Tyrvään paritorninen kirkko

Tyrvään upea tiilikirkko valmistui 1855. Sen suunnitteli arkkitehti P.J. Gylich. Kirkolla on siis ikää komeat 150 vuotta. Kirkon sijainti on Vammalan keskustassa, aivan Vammaskosken sillan kainalossa. Hautausmaalla on mm. Akseli Gallen-Kallelan isän Peter Wilhelm Gallénin perhehauta. Siinä on Jorma Gallen-Kallelan tekemä reliefi iso-isästään. Sisällä kirkossa on R.W.Ekmannin alttaritaulu - triptyykki - ja Ville Walgrénin Kristus-veistoksen kipsijäljennös.

Vaeltajan hartaushetki Sastamalan kirkossa

Sastamalan kirkossa vaeltajat kohtaavat ainutlaatuisen kirkkotilan esineineen. Siirtyminen ajassa satojen vuosien taakse on monelle huikea elämys.

Tyrvään kirkko Vammalan keskustassa

Tyrvään kirkko