Sastamalan keskiaikainen Pyhän Marian kirkko - tiekirkko
Sastamalan Pyhän Marian kirkko Rautaveden rannalla on yksi Sastamalan kirkkovaelluksen kohteista. Sivun pääkuvassa näkyy kuinka lähellä ovat Tyrvään kirkko ja Vammala. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on piilossa metsikön suojassa, mutta lähellä kaupunkia, vain neljän kilometrin päässä Sastamalan keskiaikaisesta (Pyhän Marian) kivikirkosta.
Vaimo Sastamalasta huusi apua Pyhän Henrikin nimessä
Jo 1300/1200-luvulta on Sastamalasta tieto vaimosta, joka huusi apua Jumalalta Pyhän Henrikin nimeen useita vuosia kestäneeseen heikkouteen ja veren vuotoon. Hän lupasi myös almunsa seurakunnalle. Apu tuli välittömästi. Tämä Henrik- ihme kuuluu osana keskiaikaiseen messuun vielä 1400-luvulla ja se on säilynyt meidän päiviimme asti.
Hautakivi vuodelta 1304
Jokainen matkaaja voi käydä omin silmin toteamassa selkeät vuosilukumerkinnät Sastamalan vanhimmasta hautakivestä. Arvoituksellinen henkilötunnus siinä on: Jeesuksen Kristuksen risti ja sen alla W. Aateliset eivät saaneet käyttää vaakunoitaan Kristuksen ristin rinnalla. Maallikot käyttivät usein Jeesuksen monogrammia IHS. Haudatun henkilö jäänee arvoitukseksi, mutta ehkä se on kuulunut jollekin pappismunkille, joka on tullut pyhään tehtävään tänne Satakunnan maille.
Seurakuntamme juhlisti tätä Suomessa ainutlaatuista kiveä kunnianosoituksin ja esitelmin sen täyttäessä täydet 700 vuotta.
Täsmälleen samantapainen ja kokoinen kivi on Turun Maarian kirkossa. Sen vuosilukumerkintä on hämärtynyt, mutta on todettu jo aikoja sitten hieman vanhemmaksi. Todennäköisesti 1290.
Kastemalja 1200-1300-lukujen vaihteesta
Karkun kirkon vanha kastemalja on Suomen kastemaljojen aatelia. Se kuuluu siihen muutaman maljan ryhmään, joka on arvioitu tehdyn 1200-luvun hengessä. Valmistusmaa Suomi. Maljaosa on useista mennyt rikki tai kadonnut kokonaan. Jalka on kestänyt paremmin. Karkun kirkon kastemalja on täysin ehjä ja koristelematon. Jalka on hieman korkeampi kuin muissa vastaavissa.
Esimerkiksi Hollolan ja Turun Maarian kirkkojen maljat ovat keskenään lähes identtiset. Niissä on sama kolmiapilamainen koristelu. Muuten ne ovat hyvin samanlaisia kuin Karkun malja.
Tähän Karkun ihmeeseen on syytä suhtautua suurella kunnioituksella. Siinä on kastettu lapsia ja aikuisia lähes koko kristillisen kirkollisesti järjestetyn toiminnan ajan.
1890-luvun vihkonen kertoo:”Puuarkun vieressä taasen on kivijalustalla seisova kivimalja, jonka diameteri on noin kyynärän pituinen. Siinä sitä piti munkkien, sen mukaan kuin kansantaru tietää kertoa, kastaneen pieniä lapsukaisia, jonka mukaan maljaa sanotaankin ”lasten maljaksi” ”
Sastamalan kirkko ja kirkkomaa on rakennettu parhaalle mahdolliselle liikennepaikalle. Siitä hallittiin kymmeniä kilometrejä Rauta- ja Kulovettä ja jopa vuosia kestäneitä matkoja itään ja pohjoiseen.
Pyhäinkuvat olivat täydellisenä sarjana 1400-luvuilla
Sastamalan äitikirkko on ollut loistossaan 1300- 1400-luvilla. Sen pyhäinkuvakokoelma on harvinaisen runsas ja monipuolinen. Kun siitä on jo otettu kansallismuseoon osa, luultavasti parhaita, voidaankin puhua pienestä ihmeestä.
Sastamalan kirkon pyhäinkuvista on valittu "Ristin ja Olavin kansaa"-näyttelyihin ja siten myös juhlakirjaan seuraavat: Neitsyt Maria, Apostoli Johannes, Sastamalan Krusifiksi, Pyhä Laurentius, Pyhä Mikael, Johannes Kastaja, Sastamalan Joosef (?). Muita ovat Apostoli, Pyhä Yrjö, Anna Kolmantena, Pyhä Birgitta, ...
Aivan erityisesti kannattaa huomioida Sastamalan kolme Kristus-veistosta. Ne ovat 1200- 1400-luvuilta. Kärsivä, ristiinnaulittu Kristus on näistä suurin ja nuorin. Se on ollut tämän pääkirkon krusifiksina alttarin edessä. 'Smärtomannen' eller 'Misericordiemannen' kuvaa Kristuksen ruumista ristinkuoleman ja ylösnousemuksen välillä. Siihen liitetään usein mukaan "Isä-Jumala", enkeleitä, äiti-Maria ja muita pyhiä.
Pienin Kristus-veistos on ilmeisesti myös vanhin. Siitä ei ole löytynyt vertailukohtaa - toistaiseksi.
Alttaritaulu 1749 Johan Ludvig ja plso Magdalena Möller
Akatemian vouti, joka asui Karkun Huidalla, oli todellinen kirkon tukija. Hän osti kirkon kellon ja kattokruunun ja ehtoollisastioita ym, sekä upean alttaritaulun. Sen maalasi Joonas Bergman.
"Alttarin yläpuolella on taulu kahdessa osassa. Ylempi osa taulusta esittää Kristusta ristillä ja on sen yläpuolella kirjoitus: ”Sinun Kristis ja Cuolemas tähden auta Meitä Laupias Herra Jumala.” Alemmassa osassa taasen esitetään sitä tapausta kun Kristus asettaa Ehtoollisen ja on senkin alapuolella ollut alkuaan kirjoitus: ”Kuningaallisen Academian Foudi Salos arvos pidettävä Johan Ludvijk ja hänen Puolisons Cunnia sucuinen Magdalena Möller, ovat nämät Altari Taulut Jumalalle cunniaxi ja Karkun Emäkirkon caunistuxexi omalla Rahallans ostanet Vuonna 1749.”
Tuo kirjoitus on kuitenkin 1866 kirkon korjauksessa työskennelleen rakennusmestarin hienouden sekä kauneudenaistin kautta joutunut teille tietymättömille, niin että ainoastaan vähäinen osa tuosta kirjoituksesta löytyy eräässä kirkon nurkassa. " (Satakunnan kirkkoja esittelevä vihkonen s. 78 vuodelta 1894)
Sastamalan Pyhän Marian kirkko sai jälleen uuden kynttiläkruunun
LC Karkku luovuttu juhlallisin menoin Sastamalan keskiaikaiseen kivikirkkoon uuden - tyyliin sopivan - kynttiläkruunun. Edellisen kruununsa kirkko sai Karkun Lions`lta vuonna 2001. Lahjoitus osoittaa taas kerran sen, että Karkun Lions on uskollinen seutukuntamme yhteiselle ylpeyden aiheelle - Sastamalan kirkolle.
Sastamalan seudun vanhimpien sukujen ja Pohjanmaan asuttajien muistokivi
Kirkkoveneiltä noustaan pohjoisen puolelta Sastamalan Pyhän Marian kirkkoon - ja pohjoisen puolella on myös muistokivi tämän seudun ensimmäisille kristityille ja Pohjan suuntaan lähteneille erä-asuttajille.
'Smärtomannen' eller 'Misericordiemannen'. Yksi Sastamalan ihmeistä. Tämä puinen veistos kuvaa Kristusta ristinkuoleman ja ylösnousemisen välillä. Ahvenanmaalla Hammarlandin vastaava veistos on yhdessä Isä-Jumalan kanssa. Suuri yhtäläisyys löytyy Ruotsissa sijaitsevasta Täbyn kirkosta Närkessä. Molemmat noin v. 1450.
