Harsun maakauppias Juho Jaakko Solenius

Harsu toimi satakunnan ensimmäisen talonpoikaisena maakauppiastilana 1850-luvun alkupuolelta lähtien. Pihapiirissä vieläkin seisova Pakaririvi oli osa varastotiloista ja kätki myös tähän asti monia maakauppiaan laajan kaupankäynnin todisteita. Mainoksia ja kuitteja on runsaasti jäljellä.

Juho Jaakon kirjoittettu arkisto


Juho Jaakko Soleniuksen kirjoittamaan materiaalia on löytynyt melko runsaasti Harsun vanhan Pakarirakennuksen kattoeristeistä. Romahtaneen välikaton mukana tuli alas paljon oikeudenpöytäkirjoja, tilikirjoja, kauppakirjoja, maakauppiaan kuitteja ja mainoksia. Kaikki 1800-luvulta. Ne on pääosin talletettu Turun Maakunta-arkistoon.
Käsin kirjoitetusta materiaalista osa on nuotteja. Karkun puhallinorkesterin materiaali on käsialasta päätellen sekin suurelta osaltaan 1800-luvulta ja Juho Jaakon kirjoittamaa. Erikoisin on käsin kirjoitettu Harsun vanha virsikirja.

Seikun ja Palmgrenin taksit

Seikku ja kyläntuvan puhelinkeskus olivat vastakkain samalla kohtaa Karkun vanhaa raittia. Siinä oli taksimiesten mukava odotella kyytiä!

Tampereen Uutiset kirjoitti Juhon kuolemasta

Tampereen uutiset 6/11 (marraskuu) 1894

Viime lokakuun 30 pnä kuoli Karkussa entinen tilallinen ja maakauppias Juho Jaakko Solenius, joka oli syntynyt 29. pnä toukokuuta 1827. Muutama aika sitten joutui hän, kertoi U.S. (Uusi Suometar) tapaturmaisesti hevosen alle ja lienee siitä saanut sisällisen vamman, joka vei hänet hautaan.
Minkäänlaista kouluopetusta saamatta oli vainaja hankkinut itselleen laajat tiedot. Hän oli aikanaan kunnallislautakunnan esimiehenä ja kirkon isäntänä. Useat saivat häneltä hyviä neuvoja lakiasioissakin. Tarkasti seurasi hän ajan rientoja, ahkerasti sanomalehtiä lukiessa. Omituisinta oli - että hän, vaikka oli ihan koulua käymätön, taisi neljää kieltä. Suomea ja ruotsia hän puhui, latinaa ja kreikkaa hän ymmärsi. Viimeksimainittuja kieliä luki hän jotenkin puhtaasti ja taisi kummastakin kielestä kääntää Uuden Testamentin. Paljon luki hän Raamattua. Usein myöhään yön selkään nähtiin hänet kirjojen ääressä.

Tätä artikkelin koneella kirjoitettua kopiota suku on säilyttänyt vuonna 1845 painetun ja J.J.Soleniuksen signeeraaman perheraamatun sisällä.

Juhon 1800-luvun omenapuut kukkivat

Harsun omenapuut olivat paksuja jo 1900-luvun alkupuoliskolla.

1900-luvun alussa Juho Junnu Saaristo-Harsu rakensi ja rakensi

Kun Juho Jaakob Solenius kuoli tapaturmaisesti 1894, hänen poikansa "Junnu" Juho aloitti kievaritoiminnan heti kun uusi rautatieasema antoi siihen mahdollisuuden. Mutta maatila tarvitsi sivutuloja ja kestikievarikin huudettiin vuonna 1900 naapuriin Seikulle. Junnu pani toimeksi ja rakensi uuden päärakennuksen vuonna 1902. Materiaali tuli ottaa tilan vanhoista rakennuksista. Mestariksi kutsuttiin Oskari Mäkinen Suodenniemeltä. Hän oli juuri tehnyt mm Packalenin upean tornillisen kartanon Harsun maita vastapäätä Nohkuanlahdelle.Vuonna 1904 Junnu oli tehnyt valtavan kivinavetan ja sen jälkeen vielä kaksikerroksisen kauppias- ja majoitusrakennuksen samaan linjaan vuonna 1906.
Johan piti tilojen riittää! Ja velkaa tuli roppakaupalla, mutta tuli myös kievaritoiminta takaisin noin 20 vuodeksi. Kylään ilmestyi 30-luvulla muutama taxi-auto ja kievaritoiminta hiljeni. Junnu kuoli keuhkotautiin vuonna 1931.

Harsun rakennusryhmä noin 1910

Harsun rivi oli hyvin näkyvillä kylän keskuksessa. Lämmitettäviä huoneita ilmoiteaan 1904 olevat 16! Vasemmassa reunassa näkyy vähän kivinavettaa.

Lisää historiaa