Salokunnan kirkko

Salokunnan kirkko on Tampere-Rauma-tien varrella Kärppälän asutustaajamassa nuorin Vammalan seurakunnan aluekirkko. Vanhoja teitä kuljettaessa Suoniemen kirkolta Kutalan kautta Kärppälään kirkko - seurakuntakeskus hautausmaineen - yllättää: sen sijainti on mäntymetsän siimeksessä äkkiä ajateltuna keskellä ei mitään. Kuitenkin se on asutushistoriallisesti ja maantieteellisesti vesistön eteläisen puolen keskipisteessä.

Salokunnan kirkko

Oikealla kirkkotila - keskellä teknisiä toimitiloja - vasemmalla kerhotilat. Keskuksen sisäpihan keskellä komeilee kellotorni risteineen. Kirkko on uuden arkkitehtuurisen suunnan ensimmäinen esimerkki Suomessa. Vihkimisvuosi on 1960.

Kellotorni on vaikuttavan kaunis

Kirkkotilan alttaritauluna on mäntymetsää ja taivas

Sali on tehty valosta, tiilestä ja puupenkeistä. Katso sivun ingressikuvaa ylhäältä. Näissä penkeissä on mukava olla lapsiperheenkin kanssa.

Mattilan ja Haapaniemen vellikellot kutsuvat kansaa pelloilta ja rannoilta

Haapaniemen ja Mattilan lahjoittamat vellikellot sopivat Salokunnan idylliin.

Salokunnan kotoiset urut

1980-luvulla saatiin kirkkoon oikeat urut.

Kirkkosalista on suora yhteys kokous- ja juhlatilaan

Kirkkosaliin mahtuu hyvin 120 kuulijaa ja kaikki muut tarpeelliset aputilat ovat samassa kokonaisuudessa. Erilaisia toimintoja on helppo toteuttaa.

Kaste ja ehtoollinen on Jumalan lapsen etuoikeus

Salokunnan 50-vuotias kirkko juhli ja huomataan

Karkun Salokunnan kirkolla on erityinen syy juhlia, sillä siinä kulminoituu suomalaisen ja karkkulaisen kirkonrakentamisen historia. Ensimmäiset saarnahuoneet ilmestyivät näille seuduille jo 1000-luvun vaihtuessa. Kirkkomusiikkiakin on tallessa täältä siltä ajalta! (Ilkka Taitto: Documenta Gregoriana, WSOY 1992). Sastamalan Pyhän Marian kirkko "oli jo hajoamassa", kun 1820-luvulla alettiin puuhata uutta kirkkoa. Harmaakivikirkkopiirustukset tehtiin jo 1850-luvulla, tiilikirkkopiirustukset 1860-luvulla. Tuli nälkävuodet ja sen ajan taudit. Tehtiin vaneritehdas Kärppälään, Suoniemen kappeli liitettiin välillä seurakuntaan ja taas erilleen. Tehtiin rautatie Karkun ja Tyrvään kautta Poriin. Karkun seurakunta ja kunta päätettiin jakaa kahtia 1910. Karkun Rantakunnan puolelle rakennettiin uusi kirkko. Ensimmäinen maailmansota syttyi ja kansalaissota, mutta karkkulaiset halusivat Salokuntaankin kirkon. Kaikilla ihmisillä on oltava oma kirkko ja hautausmaa siellä missä asuntokin on. Se on oikeaa kirkon nälkää.
Vasta 1960 salokuntalaisten haave toteutui. Kylälle saatiin oma seurakuntakeskus, johon kuuluu kirkko ja hautausmaa. Se on nyt kaiken lisäksi rakennetun kulttuuriympäristön erityiskohde Suomessa. Katso vielä lisää Salokunnan kirkosta TÄSTÄ.