Keltaruusun lumoa
Karkussa oli hedelmäpuutarhoja jo 1700-luvulla Toijalassa, Koskella ja Haapaniemessä. Ensimmäiset koristekasvit tulivat vasta 1800-luvun puolivälissä. Koristepuut ja pensaat tulivat ensin ja sitten kukat: Valkoiset ja punaiset ruusut Koskelle, Tuomistolle ja Toijalaan. Mutta Tuomistolla oli keltaruusu.
Keltaruusu, Rosa Eglanteria Luteola, hehkui Tuomistolla
Toiko kruununvouti J.L.Lagerblad sen itse vai tuliko se Turusta tuliaisina uuteen taloon vaimoväen (Trapp-suku) avustuksella! Sitä voimme vain arvailla.
Keltaruusu kukki komeana 1930-luvun loppupuolelle asti. Silloin se kuitenkin paikkaa muutettaessa kuoli. Väinö Selander kertoo, että siitä jäi kuitenkin versoja henkiin Matti Lindbergin huvilatilalla. Nyt ei kukaan tiedä tästä enää mitään! Vai tietääkö? Onko Karkun ensimmäinen Rosa Lutea vielä hengissä?
Keltaruusu kukki komeana 1930-luvun loppupuolelle asti. Silloin se kuitenkin paikkaa muutettaessa kuoli. Väinö Selander kertoo, että siitä jäi kuitenkin versoja henkiin Matti Lindbergin huvilatilalla. Nyt ei kukaan tiedä tästä enää mitään! Vai tietääkö? Onko Karkun ensimmäinen Rosa Lutea vielä hengissä?
Napoleon Bonaparte ei pitänyt Rosa Luteolan maalaamisesta
Ranskalainen taidemaalari Pierre-Joseph Redouté oli aikansa lahjakkaimpia maalareita. Hän maalasi kasveja ja erityisesti ruusuja. Tämä ei miellyttänyt Napoleonia, joka ehdotteli taiteilijalle sotakohtausten maalaamista paljon ylevämpänä vaihtoehtona. Ranskan keisarinna Joséphine rakasti ruusuja intohimoisesti, ja hänen maatilalinnansa tunnetaan upeista ruusutarhoistaan. Keisarinnan hovimaalarin maalauksia mukailevat kirjontamallit tarjoavat haasteita niin vasta-alkajille kuin kirjontaan jo perehtyneillekin.
Miksi tämä juttu? No siksi, että tämä sivumme Rosa Luteola oli juuri siinä ruusukokoelmassa! Eli se on Redoutén maalaama.
Miksi tämä juttu? No siksi, että tämä sivumme Rosa Luteola oli juuri siinä ruusukokoelmassa! Eli se on Redoutén maalaama.
