Lyseo oll ain lyseo

Rauman lyseo oli meille tie maailmaan. Niin kuin meri oli ja on vieläkin raumlaiste isä ja äit.
Harrsatin pikku pojasta alkaen tutkimista ja monen asian havainnointia. Lyseoaikana kamera kulki usein repussani kouluun. Kehitin itse kuvat ja filmit kotona. Vessa oli ainoa paikka, jonka sai pimiöksi. Siellä oli juokseva vesi ja punainen lamppu. Vieläkin uskon löytäväni jonkun kadonneen filmin lyseoajalta.

Upin valokuva-albumi

Tässä albumissa säilyi paljon muistoja.

Historiaa virallisesti

Vähän Rauman Lyseon historiaa
Taas myöhässä tunnille

Tämä ei ollut minun tulosuuntani. Tuli polkypyörällä kirkon suunnasta ja pyrähdin aina minuutilleen manalan oven kohdalta pyörätelineille. Kaverit olivat usein vastassa ja kääntyivät heti kellojen soidessa ovelle päin. Manalaan huudettiin, että soi jo.

Musaaminen oli kivaa
Musiikkimiehiä löytyi aina
Eki oli todellinen hengen tuoja
Talvi-ilma oli niin raikasta
Jääkiekko oli lähellä sydäntä
Jalkkista pelasi mielellään
Upi, Voightländer ja Salonen
Salonen ja höyrykone
Fyssaluokasta vielä tämä
Töykkälä Erkki
Vesa Pekka
Jousikvartetti
Apua! Haluamme Lyseoon!
Aina uskalsi hillua hetken

Lukiopojat olivat monet aikamiehiä ja laulelivat raikkaasti

Lukiolaisten otteissa oli rohkeutta ja iloa

Toisinaan he veisasivat kuin Väinämöiset - kaikki suohon.

Tässä 5C ja ehtymätöntä voimaa

Tässä meitä vitoslaisia 63-64